Valmennus on valmentajan ja valmennettavan välistä suunnitelmallista työtä. Lähiverkostoa käytetään työskentelyn tukena. Neuropsykiatriset häiriöt tai traumat voivat vaikuttaa kotiin, kouluun tai työssä käymiseen. Asian tai tapahtuman harjoitteluun riittää halu. Tahtotilaa voidaan harjoitella ja tavoitteita voidaan miettiä yhdessä.
Harjoittelu koostuu 8-12 harjoituskerrasta. Työskentely on tavoitteellista ja hyvällä tapaa haastavaa. Tavoitteita mietitään yhdessä, harjoitteluun kuuluu testaus; mikä toimii ja mikä ei toimi. Yhdessä etsitään persoonallisia valmennettavalle sopivia tapoja asian tai tapahtuman oppimiseen. Valmennukseen liittyvää työskentelyä myös arvioidaan yhdessä.
Tuloksena työskentelylle voi olla esimerkiksi omien voimavarojen tiedostaminen, tai arjen tilanteessa toimiminen aikaisempaa paremmalla tavalla. Onnistumiskokemusten myötä kokemus omasta itsestä pystyvänä ja osaavana ihmisenä kasvaa.
Neuropsykiatriseen työskentelyyn kuuluu myös valmennettavan ja tämän lähiverkoston tiedottaminen. Tässä voidaan selvittää neuropsykiatrisen oireilun vaikutuksia arjessa ja haastavissa tilanteissa. Tiedottamisessa voidaan pohtia tapoja toimia oireilun kanssa. Esimerkiksi keinot rauhoittaa jännittävä tilanne.
Valmennusta voi toteuttaa myös trauma-, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa. sekä muiden puutteellisia toiminnanohjauksen taitoja omaavien lasten, nuorten ja aikuisten kuntouttamiseen.